Palvelut

 

Saariselkä

Saariselkä (pohjoissaameksi Suoločielgi, kirjaimellisesti Saariselkä) on Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnissa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella sijaitseva tunturijono ja erämaa-alue. Se kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.

Sen korkein tunturi on Sokosti, joka on korkeimmillaan 718 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita Saariselän alueen tuntureita ovat muun muassa Kaunispää, Kiilopää, Ukselmapää sekä Vuomapää. Granuliitti, jota tunturit suurimmaksi osaksi ovat, syntyi noin 2 miljardia vuotta sitten. Tunturit ja jokilaaksot saivat alkunsa lohkoliikuntojen seurauksena vajaa 50 miljoonaa vuotta sitten. Viimeisin jääkausi vetäytyi alueelta 9 500 vuotta sitten.

Saariselän erämaa-alue on suosittu vaelluskohde helppokulkuisuutensa, koskemattomuutensa sekä verrattain tiheän autiomajojen ja varaustupien verkoston ansiosta. Saariselälle suuntautuvia vaelluksia aloitetaan usein esimerkiksi Raja-Joosepista, Kiilopäältä ja Kemihaarasta.

Saariselän tunturikylä sijaitsee Inarin kunnassa valtatien 4 varrella 260 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen ja 30 kilometriä Ivalosta etelään (68°25.19′N, 27°24.74′E ). Kylästä on pyritty tekemään tiivis kokonaisuus, jonka ansiosta mahdollisimman vähän tunturiluontoa jää rakentamisen alle ja matkailun haittoja voidaan paremmin ehkäistä. Palvelujen ja hotellien keskittäminen pienelle alueelle vähentää autoliikennettä, kun asiointi voidaan hoitaa jalan. Saariselän tunturikylän palveluja ovat monien hotellien ja ravintoloiden lisäksi mm. kaksi markettia, Alkon myymälä, käteisautomaatti, huoltoasema, designkauppa sekä informaatio- ja liikekeskus Siula. Saariselän tunturikylästä löytyy myös Pyhän Paavalin kappeli ja Inarin kunnan pelastusasema. Tilastokeskus on luokitellut Saariselän tunturikylän taajamaksi.

 

Patikointi ja vaellukset – maastohiihto – laskettelu

Lähde ladulle tai poluille! Urho Kekkosen kansallispuiston retkeilymaastoja pidetään yhtenä Suomen parhaista. Talvella Saariselän alueella on yli 200 kilometriä hoidettuja latuja, joille pääset suoraan Tievatuvan pihasta. Saariselälle on Tievalta matkaa n. 12 km.

Tievatuvan pihapiiristä lähtevät ladut ja polut. Kiilopäällä ja Saariselällä on erimittaisia luontopolkuja, joilla on helppo kävellä ja tutustua luontoon. Polkujen varsilla on luonnosta kertovia tietotauluja. Ne soveltuvat hyvin kaikenikäisille.

Latuverkosto: Saariselän, Laanilan, Kiilopään ja Kakslauttasen ympäristöstä löytyy n. 250 km mittainen huollettujen latujen verkko. Suurimmalla osalla laduista voi edetä sekä perinteisellä – että luistelutyylillä. Latureitiltä löytyy useita päivätupia ja nuotiopaikkoja. Tievatuvan pihasta lähtevät ladut huolletaan päivittäin. Kannattaa muistaa, että tunturialueella kulkevat ladut umpeutuvat tuulisen ja tuiskuisen sään aikana nopeasti. Puistossa on tiheä tupaverkosto. Lähimmille autiotuville Suomun Ruoktulle ja Lankojärvelle, joissa voi yöpyä, on matkaa Tievalta 20 km. Varaustuvat voi varata Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaarasta p. 020 564 7251.

  • Reitti 1: Kiilopään (546 m) valloitus. Matka n. 12 km (n. 5 tuntia). Soveltuu hyvin myös lapsille. Kartta: Saariselkä – Kiilopää.
  • Reitti 2: Tievatupa – Niilanpään poroerotuspaikka – Tievatupa n. 14 km (n. 6 tuntia)
  • Reitti 3: Tievatupa – Kopsusjärvi – Suomuruoktu – Rautupää – Tievatupa. Matka n. 45 km (kaksi-kolme yötä). Huom. Kopsusjärven koillispuolella sijaitsee pieni ja idyllinen varauskammi Tammakkolampi, josta on kaunis näkymä Nattastuntureille. Kartat: Saariselkä – Kiilopää ja Sokosti – Suomujoki.
  • Reitti 4: Tievatupa – Rautulampi – Lankojärvi – Luirojärvi. Matka n. 75 km (kolme-neljä yötä). Reitin varrella on sekä kangasmaita ja komeita tunturimaisemia. Vaellus mahdollinen myös varhaisnuorille oppaan johdolla. Kartat: Saariselkä – Kiilopää ja Sokosti – Suomujoki.

 

Retkeilykartat

  • KOILLISKAIRA 1 : 100 000
    Kartasta löytyy puiston järjestyssäännöt ja tietoa puistosta ja retkeilystä.
  • SAARISELKÄ – KIILOPÄÄ 1 : 50 000
    Näkyy puiston länsipuoli nelostieltä Tuiskukurulle ja Saariselältä Sompiojärvelle.
  • SOKOSTI – SUOMUJOKI 1 : 50 000
    Kattaa puiston itäisen puolen Tuiskukurulta itärajalle ja Luttojoelta Repoaavalle. Kartta sopii Saariselän tnturialueen retkeilemiseen.
  • SAARISELKÄ – KIILOPÄÄ latu- ja kesäreittikartta
    Tievatuvan lähialueen merkityt reitit. Sopii hyvin päiväretkien kartaksi.

Karttoja voi hankkia kirjakaupoista, karttakeskuksen myymälöistä ja Saariselän kaupoista.

 

Laskettelu – lumilautailu – telemark

Tievatuvan välittömästä läheisyydestä (15 min. ajomatka) löytyy upeat laskettelurinteet kokeneille kuin aloittelijoille. Rinteet sopivat hyvin lasketteluun, lumilautailuun ja telemark-lasketteluun. Ski School Saariselkä antaa opetusta laskettelun lisäksi lumilautailussa sekä soveltavassa alppihiihdossa, jota voi harrastaa, vaikka sinulla on jokin vamma tai sairaus. Ne eivät ole esteenä.

Jos et omista omia lasketteluvälineitä, on niitä mahdollisuus vuokrata. Ryhmien kannatta kysyä ryhmäalennuksia.

Vinkki: Osa ryhmästä rinteeseen ja loput Saariselältä hiihtäen Tievatuvalle (n. 15 km).

Laskettelupäivä on mahdollista lopettaa käynnillä Holiday Club kylpylässä.

 

Koilliskairan luontokeskus

Tievatuvalta 25 min. ajomatkan päässä UKK-puiston eteläreunassa, Tankavaarassa, sijaitseva luontokeskus. Siellä voit tutustua Koilliskairan monipuoliseen luontoon, alueen luonnonkäytön historiaan sekä Lapin retkeilyyn. Omassa näyttelyssä esittäytyvät Lapin petolinnut. Vaihtuvat näyttelyt takaavat sen, että aina on jotakin uutta nähtävää. Luontokeskuksen lähimaastossa voi tutustua neljään eri pituiseen luontopolkuun (kesäaika).

Erittäin suositeltava retkikohde kaikenikäisille!

 

Kirkot ja kappelit

Päiväretki alueen kirkkoihin ja kappeleihin. Tievatuvan kävijälle tulee tutuksi oma Tievakappeli (rakennettu 1978), mutta retkikohteiksi kannatta valita myös alueen muita kirkkoja. Vanhin niistä on Pielpajärven erämaakirkko (rakennettu 1760). Kirkolle johtaa Ivalosta kaunis polku. Edestakainen matka n. 8 km.

Inarissa on saamelaiskirkko (rakennettu 1951). Kirkko on rakennettu Luterilaisen Maailmanliiton välittämän amerikkalaisten kristittyjen lahjan turvin. Pääkirkko on Ivalossa (rakennettu 1966). Uusin kirkoista on Saariselän tunturikappeli (rakennettu 1996).

Mainio kohde rippikouluryhmille sekä aikuisryhmille. Kirkoista löytyy virsikirjoja, mutta jos haluaa laulaa Nuoren seurakunnan veisuja, kannattaa ne ottaa mukaan.

 

Siida – Saamelaismuseo

60 km Tievatuvalta Inarissa sijaitsee ”elävä” saamelaismuseo SIIDA ja Ylä-Lapin luontokeskus. Siida tarjoaa elämyksiä ja tietoa saamelaiskulttuurista ja Ylä-Lapin luonnosta.

 

Inarin-järven risteilyt

Inarin järveen ja sen saariin voi tutustua joko vakioaikaan lähtevillä laivoilla tai varaamalla isommalle ryhmälle oman aikataulun mukaisen risteilyn.

 

Saariselän kylpylä

Saariselän kylpylän tiloissa on löydettävissä monenlaisia palveluja. Voit vaikka varata salin pelataksesi sulkapalloa, lentopalloa tai salibandyä.

 

Kullanhuuhdonta

Mahdollisuus päästä huuhtomaan kultaa aidolla kultavaltauksella. Jokainen saa yksilöllistä opetusta kullanhuuhdontaan.

 

Lapinillat ja vierailut porotilalla

Tievatuvalle voidaan ryhmän toivomuksesta kutsua paikallisia asukkaita kertomaan elämästä Lapissa ja poronhoidosta eri vuodenaikoina. Illan aikana voi tutustua erilaisiin esineisiin, joita vieraat tuovat mukanaan, voipa raikas joikukin täyttää takkahuoneen esityksen aikana.

Ryhmän toivomuksesta voidaan myös järjestää vierailu porotilalla.

 

Kalastus

Kalastus on kaikille luvallista puiston virkistysalueilla. Kalastuslupia saa mm. Koilliskairan luontokeskuksesta sekä kaupoista ja huoltoasemilta.

 

Kirjallisuutta luettavaksi

  • Hautala, Hannu – Rautiainen, Lassi: Kansallispuistoissa, Otava 1995
  • Häyrinen, Urpo: Koilliskaira, Otava 1989
  • Kemppinen, Kullervo: Lumikuru, WSOY 1961
  • Kemppinen, Kullervo: Poropolku kutsuu, WSOY 1961
  • Kemppinen, Kullervo: Valitut tunturitarinat, WSOY 1983
  • Paavilainen, Olavi (toim.): Metsähallituksen retkeilyopas, Oy Edita Ab 2005
  • Paulaharju, Samuli: Sompio, WSOY 1980

 

Linkkejä alueen palveluihin

 

Tievatuvan vaiheita (.pdf)